"Kun suru häipyy, tulevat muistot ja jokainen niistä koskee yksitellen."
- Eeva Kilpi

 

Viime tiistaina eli 24.1.2012 tuli tasan vuosi siitä kun Cissi lähti koirien taivaaseen. Viikko on ollut jotenkin raskas ja haikea. Ikävä on iskenyt taas. Näin jopa yksi aamu Cissin "haamun" aamuhämärässä herätessäni. Kaipa se Cissi kävi siinä kertomassa, että kaikki on hyvin, vaikka itse kovasti hämmennyin tilanteesta.

 

 

Se, mitä olimme, olemme nyt.
Se, mitä meillä oli, on edelleen.
Yhteinen menneisyys, lähtemättömästi läsnä.
Kun siis kuljet metsässä, jossa kuljimme yhdessä
ja etsit aurinkoiselta pientareelta varjoani,
kun pysähdyt kukkulalle katselemaan kaukaisuuteen
ja kädelläsi etsit tapasi mukaan minua
etkä enää löydä ja tunnet surun hiipivän sydämeesi
ole hiljaa.
Sulje silmät.
Hengitä.
Kuuntele askelteni ääntä sydämessäsi.
En ole poissa, kuljen mukanasi, aina sinussa.
-tuntematon-