Jaapertin kennelin blogi

Ulkonäyttelykausi aloitettiin Oonan ja Alexin kanssa Lieksan ryhmänäyttelyssä 6.5.2012. Eikä niin huonosti aloitettukaan .

Tuomarina oli Finne Leni

Jaapertin Calimero eli Alex

AVO H AVK2

OK mittasuhteet, sopiva luusto. Hyvä kuono-osa. Hyvät tummat silmät, oikea-asentoiset korvat. Hyvä kaula ja ylälinja. Niukka eturinta. Hyvät etukulmaukset. Oikean muotoinen rintakehä. Turhan voimakkaasti nouseva vatsalinja. Hyvät takakulmaukset. Hyvä karvan laatu. Oikea askelpituus. Vispaa hieman edestä.

Oona sitten yllättikin todella. Mietin viimeiseen saakka vienkö edes koko koiraa kehään, kun olin hieman trimmanut Oonaa rankemmalla tavalla. Koira oli lähespohjavillalla .

Vilpertin Yvette eli Oona

VET ERI SA VET ROP

OK mittasuhteet. Sopiva luusto. Lähes oikealinjainen pää. Aavistuksen pitkä otsapenger. Silmät voisivat olla tummemmat. Hyvät korvat. Niukahko eturinta. Melko lyhyt olkavarsi. Oikeanmallinen rintakehä. Hyvät takakulmaukset. Melko lyhyt, oikeanlaatuinen karva. Oikea askelpituus. Vispaa jonkin verran edestä.

Oona ja ROP VET pokaali.

Pääsimme siis elämäni ensimmäistä kertaa isoon kehään pyörähtämään. Tosin aika nopea visiitti se oli meidän osalta .

Oona ROP-veteraani kehässä.

Vappuna Tara oli meistä ensimmäinen joka kävi heittämässä "talviturkkinsa". Tara siis kävi pulahtamassa jääriitteessä.

Oppia ikä kaikki, vai miten se menikään...

Aada nauttii viimeisistä lumipenkoista todenteolla kielipitkällä!

Alex-poika puolestaan pääsi vappuna viikoksi Tellu-morsiammen luo. Parin kuukauden kuluttua sitten näemme tuottiko kosiomatka tulosta. Yritystä kuulemma ainakin oli ollut useammankin kerran .

Jaapertin kennelin B-pentue täyttää tänään 4-vuotta!

Vapun tuoksuiset onnittelut Aapolle, Turolle, Bamille, Borikselle,

Eeville, Millille ja Nellille !

Kyllä se tuo aika vaan menee uskomattoman nopeasti. Tuntuu, että sehän oli vasta ihan äsken kun kävin kasvattajakurssin  ja Oona sai ensimmäisen pentueensa. Ja kuitenkin siitäkin on jo kuusi vuotta! Oonakin on jo yli kahdeksan vuotias ja kahden pentueen mummo. Ja jos kaikki menee hyvin niin kesällä Oonasta saattaa tulla jo isomummokin . Eli Jaapertin kennelin suku jatkuu .

Vappukin lähestyy pikapuolin, lunta on tosin vielä aika paljon maassa, saa nähdä päästäänko "korkkaamaan" matkailuautokausi jo tänä viikonloppuna vai jääkö se kesäkuun puolelle kaikenlaisista kiireistä johtuen....

Oikein hyvää ja railakasta Vappua kaikille!

Tämän vuoden pääsiäinen on ainakin suosinut ulkoilijoita. Sää on ollut mitä mahtavin, aurinko on paistanut pilvettömältä taivaalta. Me olemmekin nauttineet joka päivä auringosta käymällä pilkillä.

Löysimme uuden mahtavan reitin kalapaikkaamme. Oli todella hyvä kelkkaura, jota pitkin marssimme jäälle.

Oona pääsi ensimmäisenä päivänä mukaan pilkille.

Aamulla oli pakkasta sen verran, että Oonankin partakarvat sai kuurakerroksen. Mutta onneksi edes Hurtta-puku lämmittää!

Aamupakkasessa usva oli aika sankaa, näkyvyys oli parhaimmillaan ainoastaan noin 20 metriä.

Tara on saanut uuden poikaystävän.Taavi-poika on rodultaan Grand Basset Griffon Vendéen (meiniköhän oikein???)

Leikit kävi hyvin yhteen vaikka Taavi-poika on vasta 8-viikkoa vanha. Koko eroa ei ollut kovasti vaikka Tara on kohta jo puolivuotias. Tulette varmasti kuulemaan kaveruksista myös jatkossa.

Viime tiistaina eli 20.3.2012 täytti Jaapertin kennelin D-pentue 1-vuotta.

Lämpimät onnittelut ja rapsutukset Mimulle, Danalle, Lakulle, Vilille ja Ricolle !

Mimun eli Jaapertin Dream Come True:n omistajan Hennin terveiset alla.

"Mimu kiittää ja kumartaa.
Täällä on ainakin sujunut ihan hyvin koko vuosi. Mitä nyt on yrittäny pompottaa, mutta eipä olla pääsetty niskan päälle.
Vilkas neiti on vieläkin! Vauhtia ei kyllä yhtään puutu, eritoten koirapuistossa.
Siellä ollaankin saatu kannustusta agilityn pariin :)"

Mimu poseeraa seisoma-asennossa.

Alla on lainaus Ricon eli Jaapertin Don Quijoten omistajan Lailan kommenteista 1-vuotiaastaan.

"Rico on hirveän hellyydenkipeä, tykkää kun sylitellään, nauttii kun rapsutellaan. Aamuisin tervehtii kaikki kun herätään ja hakee oman pehmopossun ja yrittää tuoda sitä jokaiselle että nyt leikitään :) On tavannut paljon uusia koirakavereita, ja osaa suhtautua toisiin koiriin hyvin, joskus vähän liijankin innokkaasti. Se peräpään nuuhkiminen vaan kiinnostaa monesti enemmän kuin leikki :/ Ulkoa ei ikinä malttais tulla pois ku on niin kiva kaivaa ja rymytä lumessa. osaa vaikka mitä temppuja ja on aina valmis tekemään mitä vaan ku tietää että saa palkinnon. Tykkää hirveästi olla kameran edessä ja poseerata."

1-vuotias Rico ja osaa todella poseerata .

Komeita lapsukaisia on ainakin Mimusta ja Ricosta kasvanut vuodessa. Toivotan hyvää jatkoa myös tulevaisuuteen!

Pitkästä aikaa olimme tänään koiranäyttelyssä Tuusniemellä. Tulokset vastasi aivan odotuksia, joita ei todellakaan ollut....

Alex poika oli avoimessa luokassa ja jäi luokassaan viimeiseksi tuloksella EH. Alex oli tosi hoikassa kunnossa, mutta arvostelu oli kuitenkin ihan OK.

Tuomarina oli Anne Sume Virosta.

AVO EH AVK4

"Urosmainen. Erittäin hyvä ilmeinen pää. Hyvä asentoiset korvat. Oikea purenta. Riittävä kaulan  pituus. Vahva selkä. Hyväasentoinen häntä. Hyvin kulmautunut edestä. Riittävät takakulmaukset. Voisi olla viimeistyllympi trimmaus turkissa. Hieman ahtaa takaliikkeet."

Trimmaus siis vaatii edelleen harjoittelua .

Alexin tuleva morsiammen omistaja kävi myös tapaamassa meitä. Kovasti odotamme milloin Tellun juoksut alkavat ja Alex pääsee tosi toimiin!

Oona oli puolestaan pitkästä aikaa kehässä ja menestyi yllättävän hyvin. Ikänsä puolesta Oona on siirynyt jo veteraani luokkaan.

VET ERI VEK2

"Hyväkuntoinen 8-vuotias veteraani, jolla hyvät mittasuhteet. Hieman vaaleat silmät. Koira, joka nauttii elämästä."

Oona oli puolestaan hieman pulskassa kunnossa, joten kevään aikana on tavoitteena painopudotusta ennen Lieksan näyttelyä toukokuussa.

Illan päätteeksi oli saunailta tiedossa. Tosin sauna alkaa käydä hiukka ahtaaksi koiramäärän vuoksi. Piti jo vähän neuvotella mihin minun pyllyni sopii...

Tein tuossa viime viikolla heräte ostoksen ja tilasin koirille Hurtta-manttelit, kun noita pakkasia vaan piisaa.

Ensin tytöt oli sitä mieltä, että mehän ei tälläisiä pueta päälle. Aada seisoa jöpötti vaan paikoillaan, eikä suostunut liikkumaan ollenkaan. Oona puolestaan otti hirvittävät spurtit ympäri taloa. Siirillekin kokeilin manttelia, se tärisi kuin horkassa . Mutta tänään kun lähdimme pienelle lenkille, kulkivat koirat tosi tyytyväisinä uusissa puvuissaan!

Tässä "maansa myynyt" Aada; "Onko ihan pakko pitää tätä?"

Tassut on enää ongelma-kohtana. Täytynee seuraavaksi hankkia tai ommella tossuja roppakaupalla eli 16:sta tassuun!!!

"Ai, kun mun tassuja palelee". Tarallekin on tilattuna oma mantteli, mutta se on sopivan kokoinen vasta ensi talvena.

Pissi-tuokio!

Taralle sattui perjantai-iltana pieni vahinko, josta onneksi selvittiin vain venähdyksellä. Tara yritti pomppia toisten koirien mukana sängylle, mutta ei ihan vielä päässyt ylös saakka vaan putosi jotenkin pahasti takatassunsa satuttaen. Lauantai-aamuna sitten soittelemaan päivystävälle eläinlääkärille ja päästiinkin heti aamusta Ilomantsiin Anja Turusen luo. Anja tutki ja kuvasi jalan ja totesi, ettei ole murtumaa eli jalka oli ainoastaan venähtänyt. Nyt sitten pitää muutama päivä ottaa rauhallisesti mahdollisimman pienessä liikkumatilassa, että jalka pääsee toipumaan. Ja sekös on vilkkaalle Taralle vaikeaa , huutoa riittää kun ei pääse toisten mukana peuhaamaan!

"Kun suru häipyy, tulevat muistot ja jokainen niistä koskee yksitellen."
- Eeva Kilpi

Viime tiistaina eli 24.1.2012 tuli tasan vuosi siitä kun Cissi lähti koirien taivaaseen. Viikko on ollut jotenkin raskas ja haikea. Ikävä on iskenyt taas. Näin jopa yksi aamu Cissin "haamun" aamuhämärässä herätessäni. Kaipa se Cissi kävi siinä kertomassa, että kaikki on hyvin, vaikka itse kovasti hämmennyin tilanteesta.

Se, mitä olimme, olemme nyt.
Se, mitä meillä oli, on edelleen.
Yhteinen menneisyys, lähtemättömästi läsnä.
Kun siis kuljet metsässä, jossa kuljimme yhdessä
ja etsit aurinkoiselta pientareelta varjoani,
kun pysähdyt kukkulalle katselemaan kaukaisuuteen
ja kädelläsi etsit tapasi mukaan minua
etkä enää löydä ja tunnet surun hiipivän sydämeesi
ole hiljaa.
Sulje silmät.
Hengitä.
Kuuntele askelteni ääntä sydämessäsi.
En ole poissa, kuljen mukanasi, aina sinussa.
-tuntematon-

Uusi vuosi on alkanut meillä varsin vauhdikkaasti. Tara ja Vili ovat pitäneet siitä huolen. Vili on pitänyt huolen, että kaikki kukat keittiön ikkunalta saa viskata roskiin. Samoin kaikki koristeheinät on pitänyt heivata menemään. Ja ylipäätään kaikki minkä voi pudottaa lattialle sen Vili todellakin pudottaa . Ei ole moista rasavilli kissaa vielä meillä aikaisemmin ollut.

Tara ja Oona puolestaan ovat varsinainen "taistelupari", mutta onneksi hyvässä mielessä.

Kuten Taran ilmekkin kertoo, niin jatkuvat metkut ovat mielessä! Mitähän sitä seuraavaksi tekisi???? Ei voi ainakaan valittaa, että meillä olisi liian hiljaista ja yksinäistä .

Paini on jatkuvaa, joten niistä hetkistä, kun Tara on väsynyt ja nukkuu, nauttii todella .

Vuosi 2011 alkaa vedellä viimeisiään. Toivottovasti ihmiset eivät ampuisi raketteja kovin paljoa meidän nurkilla, ettei Oona hermostuisi paukkeesta. Toiset koirat eivät niinkään kovasti pelkää pauketta, mutta Oonalle se on ollut joka vuosi varsin epämukavaa.

Kuluneen vuoden aikana laumamme on kasvanut kahdella jäsenellä. Ensin elokuussa tuli Vili-kissa perheeseemme.

Kuvassa Vili, tai toiselta nimeltään Viljo, kohtaa Taran ensimmäistä kertaa.

Vili on melkoinen joka paikan "höylä". Tässä se yrittää "maastoutua" kirjahyllyn laatikkoon .

Onpa Vili lyöytänyt itsensä niin jääkaapista, takasta kuin leivinuunistakin....

Pari viikkoa sitten Tara-cairni tuli ilostuttamaan arkeamme. Tara on sopeutunut toisten koirien ja kissojenkin joukkoon tosi hyvin. Alkuun Siiri-beagle vähän pelkäsi Taran rajua menoa, mutta nyt hekin tulevat toimeen keskenään. Varsinkin Oona ja Tara ovat parhaat leikkikaverit nykyisin.

Tässä koirat viettävät joululahja valvojaisia.

Pienen pieni joulukuusi piti laittaa tänä jouluna pöydälle uusien pienokaisten takia. Ei varmaankaan olisi pysynyt pystyssä, jos olisi ollut lattialla.

Lelukori on saanut täytettä . Pikkuinen leikkijä on väsähtänyt kesken lelujen etsimisen!

 Lopuksi haluan toivottaa kaikille Jaapertin kennelin ystäville Oikein Hyvää ja Riemullista Uutta Vuotta 2012!

Taasen on vuosi lopuillaan ja on aika valmistua joulun viettoon. Meillä joulunaika tulee varmaankin keskittymään aika paljon uuden koiravauvan hoitoon ja tutustumiseen puolin ja toisin. Huomenna sunnuntaina pitäisi Taran vihdoinkin kotiutua meidän laumaan. Eli vielä yksi yö pitäisi maltaa odottaa. Taralle on hankittu uutta sänkyä, pantaa, ruokakuppia ym. ym.

Tässä sitten on Tara koko komeudessaan, häntä ja korvat terhakkaasti pystyssä .

Virallinen nimi on Janettan Darlinda.

Haluan vielä toivottaa kaikille Oikein Rauhallista ja Hyvää Joulua 2011!